Tilasin sukkikselle osteopaatin, kun se on ollut niin jäykkä ja säikky viime ajat. Hevososteopaatti kävi viime viikon keskiviikkona vääntelemässä sukkiksen nikamia. Sukkiksella oli niskassa ja selässä isot jumit. Ne painoi hermoa ja aina, kun sukkis sai nenän alas ja kulki rennossa muodossa, niin se sai "säkärin" eli hermokivun ja vetäs pään kohti taivasta ja lähti karkuun.

Lainaus Tiinan sivuilta:"Joskus hevoset pakenevat äkkinäisiä kipuvihlaisuja, jotka todella yllättävät hevosen, ne saattavat sinkaista ensimmäiseen vapaaseen suuntaan, joskus ylös tai suoraan eteenpäin, hetken kuluttua kaikki on ohi ja hevonenkaan ei ymmärrä mitä tapahtui."

Käsittelyn jälkeen oli 3 päivää lepoa ja sen jälkeen kävin ratsastamassa. Ensimmäinen ratsastus oli ihan käsittämätön. Mä odotin kokoajan, että koska lähdetään, mutta sukkis käveli ihan rentona ja onnellisena. Töltättiin ja jopa laukattiin pellolla eikä se sanonut mitään. Ei säikkynyt, ei edes lihas värähtänyt!

Mä olin ihan ihmeissäni, että voiko näin muka käydä. Seuraavan päivän ratsastus alkoi olemaan jo normaalia. Sukkis oli edelleen suht rento, mutta kyttäs jo omaan normaaliin tapaansa. Mutta erona oli se, että kyttäs oikeita asioita (isoja kantoja, isoja kiviä) eikä yrittänyt lähteä karkuun tai säpsinyt tms. Katsoi vaan ja odotti mun reaktiota. NYT se oli taas normaali ittensä :o) Eli tämä ihana luonteenpiirre pysyi kuitenkin, mutta semmoset kauheet sävärit on kyllä historiaa :o) Otan tavaksi käyttää osteopaattia tai hierojaa vähintään säännöllisesti.

Ilmoittauduin sunnuntain kisoihin ja eilen kävin sen tiimoilta valmennuksessa Sirpalla. Kyllä oli kannattava reissu. Sain hyviä ohjeita miten saan pidettyä sukkiksen rangan notkeena osteopaatin käsittelyn jälkeen. Tehtiin myös harjoitusta, jolla saan hevosen rennoksi myös kisatilanteessa. Nämä oli minulle ihan uusia juttuja, joita en tajunnut edes kokeilla. Katsotaan onko niistä käytännön hyötyä sitten kun itseäni jännittää.

Sunnuntainkisoja siis odotellaan nyt. T1:ssä on yli 26 lähtöä ja nelikäynnissä oli 34. Pitkä päivä siis tiedossa. Kirjoittelen sitten miten meni. Tavoitteena päästä hyväksyttyyn suoritukseen (eli radalle asti ja pysyä siellä) sekä yrittää olla rentona, sekä hevonen, että minä :o)