Viime yönä ihmettelin "jyrinää" (ja mähän herään pieneenkin jyrinään), ja menin katsomaan ikkunasta. Sokkadís veti ympäri laidunta ja hyvä, että enää aidoissa pysyi. Se ei ikinä ole käyttäytynyt niin. Hyppi siellä varpaillaan, pörisi ja oli aiva hikinen. Vetäsin samantien vaatteita päälleni ja juoksin ulos. Vihelsin sille, niin se juoksi samantien portin viereen, mutta katsoi pois minusta. Selvästi odotti, että tulen auttamaan. Se tärisi ja jokaikinen lihas oli pingottunut, kun sen luokse menin. Jos olisin neulalla tökänny, se olis varmaan lentänyt avaruuteen :o).

 Sain sen kuitenkin talliin asti, tosin kauhun saattelemana. Kuulin talliin asti ääniä (ovet auki) ja ajattelin, että hirvi pakko olla. Kuitenkin sukkis oli niin kauhuissaan, että menin kalikka kädessä katsomaan. No itelle iski jo pupu pöksyyn, kun ajattelin, että jos se ei ole hirvi, niin mikä on niin iso, että sukkaliisa pelästyy?! Hain koiran ja kävin vielä katsomassa, mutta en uskaltanut pitkälle mennä kuitenkaan. Ei sieltä enää mitään kuulunut. Talliin tosiaan kuulin, kun jokin meni laitumen lähellä metsässä. Kivet kopisi siihen malliin, että hirveksi epäilin. Kun kuuntelin sitä ryskettä niin ajattelin, että onkohan sotkeutunut aitalankoihin. En kuitenkaan uskaltautunut ihan lähelle. Varsinkin, kun aitaus kiertää metsän reunaan johon ei näe, ellei mene ihan liki.

Olihan yö siis. Nyt tarkistamaan tuho. Täytyy koiran kanssa lähteä etsimään jälkeä...