Kävin aamulla tallilla. Ratsastin sokkadisia ensin juoksutusympyrällä pikkasen. Siellä oli niin pehmeä pohja, että luovutin aika äkkiä. Sokkadis oli todella jänittynyt ja pysähtelikin koko ajan. Tulin selästä pois ja juoksutin sokkadisin. Se laukkas ja pukitteli ja oli muutenkin aivan innoissaan. Mentiin sitten tallin edessä menevälle tielle ja tölttäiltiin siinä. Sokkadis oli edelleen hyvin hermona, joten en mennyt montaa kertaa edestakaisin. Syynä tähän hermoiluun pidän rakennusmiehiä. Tallin viereen oli äijät tekemässä ratsastuskenttää! Siis voi jee! Mä en malta odottaa, että se valmistuu. Tuskinpa pysyvät tallinpitäjätkään nahoissaan. Se on aika mukavan kokoinen kuitenkin. Kenttä kun valmistuu niin voi aloittaa valmentajan avulla treenaamisen.

Tästä tulee hauskaa aikaa sukkiksen kanssa. Se on "uransa" alussa ja mä tykkään siitä ihan hirveesti. Sokkadisin kanssa valmentautuminen tulee olemaan elämäni nautinto. Hyvinä ja pahoina hetkinä. (Muistuttakaa mua tästä sitten, kun jäädään junnaamaan ja tuntuu ettei päästä etiäpäin, joohan?)