No ei oikeesti uusia tuulia vaan kauheita myrskyjä täällä. Ensin oli karseet pakkaset. Mähän en ratsasta jos on enemmän kuin 15 astetta pakkasta. (Mä olen siinä suhteessa kermaperse).

Olen vain juoksuttanut sukkista ja hyvän sään tullen olen käynyt ratsastamassa. Siitä ei mainittavaa hyötyä tietenkään ole ollut.
Uuden vuoden päivänä ratsastus tuntui tosi hyvältä. Sokkadís veti kunnon lisäyksen töltissä rikkomatta tahtia! Se oli taas semmonen tunne, että parempaa saa hakea. Sitten tulikin pakolliset lepopäivät ja nyt sitten mikään ei onnistu. Ei sitten mikään. Rouva vetää nokan pystyyn ja sit mennään ihan mitä vaan. Lähinnä posaria tai ravitahtista jotakin tai passia. Mä olen aivan tyrmistynyt! Siis mitä tapahtuu. Nyt on TAMMIKUU, sillä ei-voi-olla kiima tulossa. Eihän?

Tänään sitten päätin mennä vain kävelemään. Tiet on ihan jäässä ja tuuli on karsee. Eilisen "ratsastuksen" jälkeen ei paljoa huvittanut yrittää muuta.
Lähdettiin sitten kiertämään kiva lenkki jota en ikinä uskonut pääseväni tuolla hevosella kierrettyä. 3 puista siltaa joitten alla virtaa isompaa ja pienempää jokea. Sokkadíshan pelkää vettä jostain syystä ihan sairaasti. Onkohan varsana tippunut geysiriin :o)
 Saatiin lenkki tehtyä. Ensimmäisen ja viimeisen sillan yli piti taluttaa, mutta keskimmäinen oli niin jäällä vuorattu, ettei tuo varmaan tajunnut siltaa. Sen joen kyllä.
Tölttäsin välillä ja otin pari ihan lyhyttä ravi pätkääkin. Muuten vain käveltiin. Todella reipasta, mutta hyvää käyntiä. Tai no, välillä stepattiin. Tai luisteltiin...
 Töltti oli karseeta, mutta eipä hevonenkaan ollut mikään rentouden perikuva. Sain siitä kuitenkin puhtaan töltin irti ja kehuinkin heti. Lopussa alkoikin rentoutumaan ja käynti normalisoitumaan. Tultiin vissiin tutulle tielle ja hevonen uskalsi hengittää.
Toi pitkä käyntilenkki teki ihan hyvää mun lonkallekkin. Alkuun sattui hirveesti, mutta lonkka alkoi avautumaan siinä matkan aikana ja lämpeni mukavasti. Kai siellä joku veri alkoi kiertämään.

Viikonloppuna olisi kuumacuppi. Alkusuunnitelmaan kuului osallistua siihen, mutta mä kyllä passaan sen nyt. Niin huonosti on mennyt ratsastukset, että saa jäädä väliin. Tähdätään helmikuulle uusi yritys.
Seuraavana viikonloppuna on kuitenkin aluevalmennuskin. Josko siihen mennessä saisi jotain järkeä tähän työskentelyyn. Sitä järkeä odotellessa...